Lanzarotella

Perjantai 28.10.2011
Lento TUI:lla sujui ongelmitta. Ruoka oli poikkeuksellisen hyvää. Yllätys oli matkalaukun vetoaisan hajoaminen. Teimme reklamaation heti kentällä. Opas antanee ohjeita korvaumenettelystä. Hotellimme Puerto del Carmen:issa on Las Costas. Huone on oikein hyvä, mutta alueen arkkitehtuuri on pieni pettymys. Matkatoimiston mukaan meillä on huoneestamme näkymä puutarhaan. Meidän mielestämme näkymä on betonimöhkäleisille naapurikatoille, mutta niiden yli onneksi rannalle ja merelle. Päivällinen sujui melkoisen häslingin seassa jokseenkin nautittavasti. Hotellin aulassa kuuluva wlan on hitaanpuoleinen mutta suosittu. Tätä kirjoittaessani langattomassa verkossa näkyy olevan 12 vierailijaa.

 Lauantai 29.10.2011
Yö sujui rauhallisesti ja mukavasti. Aamulla ei tuntunut matkaväsymystä. Aamiainen oli monipuolinen. Varmaankin tulevan parin viikon aikana tämäkin tarjonta jäsentyy mielessä. Nautimme tietenkin melkein kaikesta. Teimme lyhyen kävelyretken rantaa seurailevalla kävelytiellä. Asetuimme altaalle. Kirjoitan tämän päivän alkuhuomioita altaalla. Auringonpaisteessa tabletin ruudun kirkkaus riittää juuri ja juuri. Kun paikallinen pilvipalvelu sattuu kohdalle, näkyvyys on parempi. Odottelemme oppaan tapaamista ja opastusta rikkoutuneen laukun asiassa. Saimme tarvittavat tiedot asian hoitamiseksi Suomessa. Opas neuvotteli myös receptionin henkilön kanssa huoneemme vaihdosta. Ystävällinen virkailija kierrätti meitä hotellialueella ja sopiva vaihtokohde löytyi. Vaihdamme huonetta huomenna.

Sunnuntai 30.10.2011
Aamiaisella oli tarjolla myös kuohuviiniä ja churroja - päivä alkoi iloisissa merkeissä. Otamme pilvipalvelua uima-altaalla ihan kohtuullisessa lämpötilassa ja odotelemme huoneen vaihtoa noin kello 11. Hotellin aulassa kuuluva wlan ilmestyy näkyviin satunnaisesti myös altaalla. Taidan kierrellä vähän mittailemassa kuuluvuutta. Tutkimuksen tulos, wlan käytettävissä vain aulassa. Puolen päivän aikoihin huone oli vaihdettu. Tästä uudesta (numero 1013) on ihan hyvä avara näkymä rannalle ja kaupunkiin kauempana. Muuten huone on samalla kaavalla tehty ja varustettu kuin edellinenkin - siis tilava ja mukava. Aidan ulkopuolella kävelytiellä on joitain laitteita kunnon ylläpitoon. Pitänee kokeilla, mutta ei sentään yltiöpäisesti.

Maanantai 31.10.2011
Aamu on raikas ja kaupungin heräämisen äänet kuuluvat hiukan kovemmin uudella pihallamme. Kännykän desibelimittarilla saan arvoja 50 ja 75 dB väliltä. Isot ajoneuvot ja mopot nostavat lukemaa. Aamumaisemaa kelpasi ihailla. Päivällä teimme rantakävelyn “Masin uimapaikalle” asti. Aurinkoa riitti joka pilvenraosta. Huoneeseemme oli ilmestynyt oppailta kuohuviinipullo helpottamaan alkuperäisen betonipuutarhan aiheuttamaa vähäistä orientoitumisongelmaa. Kiitimme heitä ja ylistimme uutta näköalaamme.

Tiistai 1.11.2011
Teimme rantakävelyn edellisen matkan hotellille, Sol Lanzarotelle, yhteensä noin 4 kilometriä. HTC- kännykkään asetettu Endomondo reitinseurantaohjelma pärjää pelkkien satelliittien avulla. “Operaattorilogiikan” mukaan reitinseuranta on aina päätettävä hotellin wlanin kuuluvuusalueelle, jos haluaa myös tallentaa seurannan tulokset nettiin. Miksi? No kun operaattorien määrittelemä datasiirron roaminghinta on järjettömän kallis ja datasiirto siksi käyttökelvoton. Operaattorin perustelu varmaankin on, että tällä tavalla varmistetaan, ettei turisti ole eksynyt. Suomalainen kalpeus alkaa pikku hiljaa peittyä ruskean värin alle. Aulan ilmainen langaton verkko palvelee hyvin. Suosikkisaippuoita on tallennettu BooxTV:llä ja katsottu sitten huoneessa. Ehdottomasti kannattaa mainita, että hotellissa on sauna. Saunakulttuurin aborginaaleina luimme hiukan huvittuneina monella kielellä kirjoitettuja saunomisohjeita. Tarkempi tutustuminen palveluun pantiin itämään.

Keskiviikko 2.11.2011
Rusketuksen kerääminen altaalla ja rannalla jatkui. Rantakävelyjen kilometrit lisääntyivät taas neljällä. Hannu haeskeli kaupungilta osoitetta Avenida de las Playas 53. Kulki katua kilometrikaupalla ja löysi numerot 43 ja numeron 47 kahdesta paikasta hyvän matkan päässä toisistaan - ehkä paikallinen itella tietäisi. Pitää perehtyä lisää ympäristöoppiin. Kännykän paikannusominaisuuksista ei mobiilidatan järjettömän kalliin hinnoittelun takia ole apua siellä missä niiden käyttö olisi tarkoituksenmukaista. Operaattorit ovat kai sitä mieltä, että hallintoalamainen suorittakoon paikannuksia hotellin aulassa.

Torstai 3.11.2011
Sääennuste toteutui melko hyvin. Saatiin luvattu pilvinen päivä. Tuli jokunen sateen vihme - edes katu ei kastunut. Kuljeskelimme pääkatua ja silmittelimme kauppoja. Ostettavaa oli paljon, mutta ei juuri mitään meille. Sen verran olimme altaalla, etteivät pedit olleet aivan tyhjän panttina. Katselimme Internetin kautta kotikameroiden näkymiä. Kirsikkapuu näyttää pudottaneen melkein kaikki lehtensä. Ikkunoita ja saunaa oli pesty. Hotellin aula on avara ja korkea. Tilaa on porrastetusti kahdessa kerroksessa. Kadun tasolle pääsee sekä portaita että hissillä. Yllätykseksemme havaitsimme, että merkittävä suomalainen oppositiopuolue oli saanut rajoitetun hissinkäyttöoikeuden. Kyltissä luki “8 pers.”.

Perjantai 4.11.2011
Tavanomainen aikainen ylösnousu. “En Finlandia estamos muy tempranos”. Vähäinen espanjan taito alkaa pikku hiljaa heräillä. Yösade oli kastellut mustan laavahiekan. Eskon kelloon pitää käydä ostamassa patteri. Ostin. Nyt pelittää taas. Lämpötila huoneessa oli 26 astetta, joten ilmastoinnille tuli käyttöä. Tuulisella rantakävelyllä oli ilmastointi järjestetty säänhaltian toimesta. Sää vaihtelee täysaurinkoisesta pilvirepaleisen kautta pikku sadekuuroihin. De nada. Odottelemme mielenkiinnolla, ilmestyisikö hotelliin toinenkin suomalaispariskunta, vai saammeko edelleen yksin pitää lippua korkealla. Taidamme olla Suomen epävirallinen edustusto Los Pocillos:issa.

Lauantai 5.11.2011
Oli sentään pari suomalaispariskuntaa tullut eilen. Epävirallisen edustuston sijasta voimme nyt perustaa oikein toimiston. Sää näyttää ainakin puolille päivin olevan aurinkoista. Rouva hävisi aamiaisen jälkeen näkyvistä. Epäilen, että on altaalla. Parhaat allaspaikat varataan jo ennen aamiaista, niin mekin teemme. Varasimme hotellin kyytiin liput huomisille Tequisen markkinoille, 2×12 euroa. Tarjolla olisi oman matkatoimiston (16e/hlö) matkan lisäksi  katumainonnan perusteella ollut kaksi skandinaavista matkaa, toinen 10e/hlö, toinen ilmainen. Epäilimme, että ilmaisella olisimme joutuneet kuuntelemaan merinovillatuotteiden esittelyä tms., skandinaaviskaksi. Niinpä päädyimme toiseksi kalleimpaan, mistä mainokset on poistettu. Oikeastaan tuo halpisurheilukin pitäisi kyllä kokeilla. Ostimme marketista lämmitettävän pizzan päiväpalaksi - ei pärjännyt yksityisen pizzanpaistajan tuotteelle. Parasta tässä pizza-ateriassa oli olut ja melko tuore suomenkielinen iltalehti. Varasimme auton tiistaiksi saarikiertelyä varten.

Sunnuntai 6.11.2011
Aamiaisella oli myös kuohuviiniä. Pullon etiketissä luki Don Piere (tuo Don on suomeksi herra). Kävimme Tequisen markkinoilla. Olimme illalla pohtineet retken ruokahuoltoa. Pitäisikö tehdä evässämpylä vai räväyttää ja nauttia perillä oikein pocadillo (suom. äänt. ostopokadillo - asiantuntijoiden mukaan pitkä sämpylä, jossa välissä on kinkkua, juustoa tms.). Retkivarustuksena on reppu. Saa nähdä tuleeko siihen lisää täytettä. Tyydyimme markkinoilla pelkkään kahviin ja teehen jossain Tequisen kylän baarissa. Aika monen laista olisi ollut tarjolla, mutta nyt tällä tavalla. Hinnaksi tuli 3 euroa. Tällä sijoituksella säästettiin 50 senttiä ja saatiin 50 sentin optio, koska asiakasvessa oli ilmainen. Markkinoilla oli paljon kävijöitä ja tietenkin myytävää. Ostimme jotain pientä. Omat kilot saavat vähän kasvaakin (vaikka ei olisi toivottavaa), mutta lentokilot eivät. Pitää siis tyytyä vain katselemaan “ostosmahdollisuuksia”. Onnistuneen retken jälkeen rouva hävisi taas altaalle ja minä hotellin aulaan kirjoittelemaan. Kiitos Marjalle koneasioiden hoitelemisesta ja modeemin buuttauksesta. Elisa-neiti oli kai taas torkahtanut kesken päiväuniensa. Pitää näköjään liittää Elisan kaapelimodeemiin kännykkäbuuttaus. Nyt kodin  palvelimet ja kamerat ovat taas hereillä. Ilta päätettiin suomalaisen tv:n katselulla ja Chat Molin nimisellä melkein viikon ajan huoneen pöydällä kypsytetyllä opaskuoharilla.

Maanantai 7.11.2011
Päätimme, että kuntoilulaitteita emme käytä, koska yksi niistä on rikki, joten emme voisi suorittaa koko yhdeksän laitteen sarjaa. Iltahuveinamme ovat olleet suomalaiset tv-ohjelmat: saippuat sekä asiaohjelmat (kuten esimerkiksi eduskunnan kyselytunti ja Monk). Panin tallennukseen “Tanssii tähtien kanssa” iltakatselua varten. Kannatimme paikallista ja eroopan laajuista postiorganisatiota lähettämällä muutamia postikortteja. Päivän ohjelmassa näyttää olevan aurinkoa ja pilveä vuoron perään sekä tuulta kaiken aikaa. Pilvenoton jälkeen rouva oli melko viluinen. Käivimme aika hyvin varustetussa Costa Mar:in marketissa. Vesipullo oli saanut käsipainoa muistuttavan muodon. Ongelmana on nyt se, että jos juomme vesipullon tyhjäksi, sen arvo kuntoiluvälineenä romahtaa. Täälläpäin on tapana tervehtiä, jos katsekontakti syntyy. Hyvänpäivän tuttuja onkin runsaasti, vaikka asukkaat näyttävät myös vaihtuvan.

Tiistai 8.11.2011
Tänään lähdemme autoilemaan. Sääennuste  näyttää ihan hyvältä. Pilvisyys lisääntyy päivän mittaan, mutta sadekuuroja ei  ole ennusteeseen merkitty. Markkinaretkellä olimme palauttaneet mieleemme hiukan ajelureittejä. Ilmeisesti suuntaamme saaren pohjoisosiin. Kohdesuunnittelu on hyvin väljää. Toteutuneet retkikohteemme olivat Cesar Manrique:n talo, Jameos del Aqua ja saaren eteläosassa El Golfo ja Los Hervideros. Upeassa Jameos del Aqua:ssa nautimme luolakahviossa kahvin ja teen muffinsien kera (yht. 7.30 euroa, kännykkäoperaattorin roaminghinta, “operaattorihinta” (katso alahuomautus), olisi tälle ostokselle ollut 3504 euroa, mutta onneksi meillä oli ulkomailla voimassa rajoittamaton kiinteähintainen kahvilankäyttösopimus). Ajelu Lanzaroten teillä on mukavaa ja maisemat avarat. Pidimme kovasti vanhojen sammuneiden tulivuorten katselusta samoin kuin vuonna 1730 alkaneiden ja noin kuusi vuotta jatkuneiden purkausten synnyttämän laava-aavikon näkymista. Laavavirrat säästivät juuri ja juuri Yaiza:n kylän ja meren puolella ne ulottuivat rantaan asti esimerkiksi Los Herviderosissa.  Tällä laava-alueella sijaitsee Timanfaya:n luonnonpuisto, jota emme tällä kertaa saaneet mahtumaan retkiohjelmaamme. Autoilu Lanzaroten teillä on aina ollut miellyttävää. Liikenne on maaseudulla rauhallista. Puerto del Carmenissa jouduimme tekemään pari harjoituslähestymistä ennen kuin oikea reitti hotellille löytyi. Sunnistaminen kaupunkiin ei sinänsä ollut vaikeaa, näkyihän meri aina silloin tällöin. Pelkällä perussuomalaisella tuntumalla reitiksi piti valita yksisuuntaisista kaduista juuri se oikea.

Keskiviiko 9.11.2011
Aamun lämpötila oli 17.5 astetta tällä hetkellä (9:20 paikallista aikaa) Los Pocillosin sääasema ilmoittaa 19 astetta. Lämpötila tulee nousemaan ehkä 23 asteeseen. Aamiaisen jäkeen katsoimme eiliset kymmenen uutiset aulassa. Uimarannoilla liehuivat punaiset liput, tällä kertaa ilmoituksena meduusavaarasta. Olimme saaneet varoituksen myös oppailta tekstiviestillä. Endomondon mukaan rantakävelylle kertyi mittaa 4.77 km. Kävelyyn käytettyä aikaa en kehtaa mainita, vaikka kyseessä oli enemmän auringon otto ja kivien keräily kuin kuntoilu. Kävely päättyi jälleen hotellin aulaan, jotta sain tuloksen ja reitin tallennetuksi hotellin wlan:in avulla. Kävelyn jälkeen joimme “ilmaiset” kahvit huoneen terassilla.  Uima-altaalla olimme melko äänekkään ja jatkuvasti puhuvan saksalaisnelikon vieressä. Kaikki he puhuivat  kohtalaisen selkeästi, joten oli mahdollista saada jonkinlainen kielikylpy. Osa Viivin opeista kouluajoilta palautui mieleen. Tietenkin olisin toivonut heidä puhuvan espanjaa, saksaahan täällä kuulee yhtä mittaa. Henkilökuntakin käyttää palvelutilanteissa melkein poikkeuksetta saksaa. Asioiminen käy ihan hyvin myös englanniksi - ja tietenkin alkuasukkaiden omalla kielellä. Menetin muuten yhden pyykkipojan, kun vetäisin kuivumassaa olleen paidan huolimattomasti telineestä. Poika ponnahti iloisesti muurin yli naapuriin. Naapuri näyttää ottaneen sen käyttöön. Tavara siirtyi vastikkeetta ja ilman muodollisuuksia.

Torstai 10.11.2011
Aloittelen tämän päivän tekstiä vähää vaille seitsemän. Ulkomaisemassa ovat vielä vallitsevina hotellin ja kaupungin valot. Suomessahan väki on jo pirteänä hereillä ja täydet luonnon valot käytössä. Me suomalaiset olemme pari tuntia edellä kaikessa. Kun englantilaiset ovat aikanaan omineet nollameridiaanin, niin pitäkööt hyvänään. Viimeisenä varsinaisena Lanzaroten päivänä teimme vielä lyhyen kierroksen kaupungilla. Ostimme jotain pientä, vain minimaalisesti lentokiloja lisäävää. Puolen litran San Miguel maksoi marketissa 0.69 euroa - ei paha. Palautimme allaspyyhkeet ja selvitimme ravintolaan kertyneet laskut receptionissa. Tietokonehan ei voi olla väärässä. Vesilaskut ravintolaan olivat 14×1,90 euroa. Tietokonelaskun loppusumma oli 26,61 euroa. Maksoin mutisematta yhden ylimääräisen sentin, olihan vesi ollut erinomaista laadultaan ja “sin gas”.

Perjantai 11.11.2011
Kotiin lähtö. Odotamme bussia hotellille kello 13:05. Sitä ennen on yksi pikku juttu, tavaroiden pakkaaminen kotimatkaa varten. TUI:n painorajat matkatavaroille ovat todella ikävät. Jouduimme käyttämää erittäin paljon aikaa, jotta kahden viikon matkatavarat olisi pakattu niin, ettei lisämaksua tule. Onnistumisesta ei ole mitään takeita, kentällä se sitten nähdään. Ei voi muuta kuin todeta, että matkaesitteiden selostus ostosmahdollisuuksista lomakohteessa on lähinnä huono vitsi. Ehkä pelkällä repulla varustautunut voisi saada paluumatkalleen mukaan jotain paikalliselle kulttuurille ominaista matkamuistoksi. Lentosukat olivat unohtuneet huoneen vaihdossa. Yritin metsästää niitä receptionin avulla. Palvelu on ensiluokkaista, mutta tässä tapauksessa taitaa toteutua: hukassa mikä hukassa. Lähdemme matkaan joillakin henkilökohtaisilla lisäkiloilla varustettuina. Kotona sitten laihdutetaan - ehkä seuraavaa matkaa varten. Adios Los Pocillos.

Alahuomautus
Meillä Suomessa on mahdollista käyttää kiinteähintaista mobiilidataa. Käytössäni on Saunalahden prepaid mobiililaajakaista. Sen etuna on mm. se, että kotimaassa voin käyttää mobiilidataa silloin kun sitä tarvitsen. Kun käyttö on satunnaista, enkä halua maksaa käyttämättömyydestä, voin esimerkiksi ostaa viikoksi dataa hintaan 6.90 euroa, jolloin päivän kustannus on noin 1 euro.  Kirjoituksessa mainittu “operaattorihinta” perustuu oletukseen, että ulkomailla esimerkiksi hotellin ilmaisessa wlan verkossa tyypillistä datan päiväkäyttöä edustaa tv-ohjelmien “Tunteita ja tuoksuja” ja “Kauniit ja rohkeat” tallennus  omalle koneelle. Siirretty datamäärä on siinä arviolta 320 MB. Kun arvelen suomalaiselle ulkomailla määrätyksi datan hinnaksi n. 1.50 euroa/megatavu (taitaa olla aika optimistinen arvio - oikean hinnan selvittämisen netistä olen kokenut erinomaisen hankalaksi), maksaisi tämän lainen yhden päivän datan siirto “operaattorihinnoiteltuna” 480 euroa. Jos kahvilapalvelu hinnoiteltaisiin suomalaiselle ulkomailla samalla periaatteella tulisi tekstissä mainitun kahvittelun hinnaksi todellakin 3504 euroa - palvelussa siirtyi yksi kahvi, yksi tee ja kaksi muffinsia.